Gemman maha on jo valtaisa! Vuorokausia ei ole enää paljon jäljellä, joten jännitystä alkaa jo olemaan ilmassa! Pentulaatikko kasattiin sunnuntaina yläkertaan, mutta ei tuo mamma tunnu siellä vielä viihtyvän. Väkisin pitää sängyn alle tunkea, vaikkei kunnolla enää sinne mahdukkaan! Mie olen vielä viikonlopun töissä, mutta sitten jään Gemman seuraksi mammalomalle. Toivottavasti kaikki sujuisi hyvin ja jokainen pennunvaraaja saisi oman pienen karvapallon itselleen!

Päivityksiä luvassa, kunhan jotain alkaa penturintamalla tapahtua!

Niin kävimmehän me siellä Puumalan näyttelyssä Wellun kanssa. Tuomari ei hurmaantunut meidän pojasta, joten tuloksena H.

Sakkeuksen piti myös lähteä Puumalaan, mutta kohtalo päätti toisin. Monen sattuman summana Saku pääsi karkuun edeltävänä iltana, ja ajoi jänistä 6,5 tuntia antautumatta. Puoli kolmen aikaan yöllä se vihdoin saapui kotiin. Me sitten reippaana pestiin koira ja syötettiin. Valitettavasti aamulla kukonlaulun aikaan huomasin, että Saku ontuu vasenta etujalkaansa niin pahasti, että näyttelyyn lähdöstä sen kanssa oli turha haaveilla. Minua harmitti kovasti, koska olin odottanut näyttelyä kovasti. Mutta eihän sille asialle mitään mahtanut. piti vain nieleskellä kiukkunsa ja keskittyä Wellun esittämiseen. Mikä sekin oli turhaa!